

Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky koostuu lihaksiston, hermoston ja sidekudoksen (esim. jänteet ja nivelsiteet) yhteistoiminnasta. Lihasten toimintakyvyn osatekijöitä ovat teho, voima, nopeus ja koordinaatio.
Koiran fyysinen valmennus rakennetaan yksilö- ja lajikohtaisesti. Siinä painotetaan lajisuorituksessa oleellisia lihaksia ja lihasryhmiä. Harjoitteluun on hyvä luoda selkeät tavoitteet. Harjoittelu ja harjoittelemattomuus vaikuttavat yksilöihin hyvin eri tavalla. Merkitystä on perinnöllisillä tekijöillä ja erilaisilla rotutyypeillä. Rotujen rakenne-erot ovat huomattavat. Nopeutta, kestävyyttä ja voimaa on lähes mahdotonta saada yhteen ja samaan yksilöön.
Koiran fyysistä valmennusta suunniteltaessa on otettava huomioon mm. koiran:
- lajityyppi - lihastasapainon varmistaminen
- ikä - pienten lihasten ja rakennetuen kehittäminen
- sukupuoli - koordinaatiokyvyn kehittäminen ja ylläpito
- paino - kauden rytmitys
- rotu - lihashuolto
- harjoitusvuodet
Lajityypin arviointi tehdään harjoittelua ja kilpailemista varten. Yhdessä lajissa voi olla useita eri elementtejä, joille suunnitellaan omat harjoitteet. Oleellista on löytää ja harjoitella lajista niitä asioita, jotka ovat ratkaisevia kilpailusuorituksessa. Harjoitusohjelma on aina yksilöllinen ja ohjelmaa ja sen tehoa on seurattava säännöllisesti. Ammattitaitoinen koirahieroja pystyy kertomaan koiran omistajalle ja valmentajalle paljon koiran lihasten tilasta sekä neuvomaan harjoitteluohjelman mahdollisessa muuttamisessa.
Treenikausi jaetaan karkeasti peruskuntokauteen, kilpailuun valmistavaan kauteen, kilpailukauteen sekä lepokauteen. Peruskuntokaudella luodaan pohja kovemmalle harjoittelulle. Kilpailuun valmistavalla kaudella jalostetaan pohjakuntoa kohti lajin vaatimia ominaisuuksia. Kilpailukaudella on kilpailukunnon ylläpitäminen ja terävöittäminen tärkeää. Lepokauden tärkein tehtävä fyysisessä valmennuksessa on saada lihakset kuntoon mahdollisista vammoista ja poistaa ylimääräiset lihasjännitykset. Tavoitteena on myös antaa elimistölle aikaa palautua ja samalla saada mukavaa vaihtelua harjoitteluun.
Liikakuormitus voi vaurioittaa terveenkin koiran elimistön rakennetta tai häiritä sen toimintaa aiheuttaen esimerkiksi lihaksen repeämisen tai lämpöhalvauksen. Samoin liian kauan kestävä tai liian suuria voimanponnistuksia vaativa harjoittelu voi aiheuttaa rakenteen tai toiminnan pettämisen tai muuttumisen epätoivottuun suuntaan. Rajanveto sopivan ja liiallisen kuormituksen välillä voi olla kokemattomalle koiran omistajalle vaikeaa. Koiran kannalta turvallisinta ja valmennuksen kannalta tehokkainta on laatia valmennusohjelma yhteistyössä valmentajan ja/tai ammattitaitoisen koirahierojan kanssa.

Kuva: Sanna Paasivirta |
|